Tutkimusten mukaan sisäilman hiukkaspitoisuudella ja -koostumuksella on merkittävä vaikutus ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Pölynkoostumusanalyysi on mikroskooppinen tutkimus, jossa selvitetään tutkittavan tilan hiukkasmaisten epäpuhtauksien koostumusta ja lähteitä. Analyysin perusteella arvioidaan hiukkasten vaikutusta terveyteen sekä asuin- tai työympäristön olosuhteita. Analyysissä tutkitaan pölyn koostumuksellista laatua, eli se ei mittaa pölyn määrää, mutta sillä voidaan arvioida hiukkasten keskinäisiä määräsuhteita sekä lähteitä.

Usein kuitenkin jää hieman epäselväksi mitä kaikkea pölyn koostumus voi sisäilman olosuhteista kertoa. Onhan kysymys kuitenkin melko erikoisesta ja laajasta analyysistä, josta voi saada paljon informaatiota, mutta joka vaatii myös ymmärrystä ja tulkintaa sisäilmatutkijalta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että analyysin suorittaja tukee sisäilmatutkijaa tulosten tulkinnassa. Tietoa analyysien tueksi löytyy muun muassa Mikronia Oy:n Tietopankista.

Pölynkoostumusanalyysi ja hilse

Hilse on joka kodin hiukkanen.

Terveydelle haitalliset hiukkaset

Varmasti yleisin syy tilata pölynkoostumusanalyysi on tarkastaa, sisältääkö pöly hiukkasia, joilla tiedetään olevan terveysvaikutuksia. Tällaisia hiukkasia ovat esimerkiksi teolliset mineraalikuidut, pölypunkit, homeitiöt ja asbesti. Näiden lisäksi pölystä on toisinaan mahdollista tunnistaa muita allergisoivia hiukkasia, kuten eläinten karvoja ja hilseitä tai siitepölyjä. Tällaisille hiukkasille ei ole määritetty pölynkoostumusanalyysissä viitearvoja, mutta analyysillä voidaan saada tutkimusta edistävää tietoa, mikäli kyseisiä hiukkasia pölyssä esiintyy.

Pölynkoostumusanalyysi näkee ajassa taaksepäin

Useasti sisäilmaongelmia aiheuttavat olosuhteet eivät ole koko ajan vallitsevia ja lyhytaikaiset mittaukset tuottavat tietoa vain mittaushetken olosuhteista. Pölynkoostumusanalyysi antaa viitteitä sisäympäristön olosuhteista nykyhetken ja edellisen siivouskerran välillä. Tämän vuoksi näytteenotossa onkin usein parasta pyrkiä valitsemaan sellainen kohta, jota ei ole aivan vastikään siivottu.

Pölynkoostumusanalyysi paljastaa katupölyn nokihiukkaset

Elektronimikroskooppikuva nokihiukkasista.

Vieras pöly

Asuin- ja toimistotilojen pöly koostuu pääsääntöisesti kolmesta hiukkastyypistä: paperikuiduista, tekstiilikuiduista sekä hilsehiukkasista. Nyrkkisääntönä voitaneen sanoa, että mitä enemmän ihmiset viettävät tilassa aikaa sitä vähemmän muita kuin huonepölyn hiukkasia kyseisen tilan pölyn tulisi sisältää. Vieraiden pölyjen, kuten katupölyn tai rakennusmateriaalipölyn esiintyminen sisäympäristössä voi kertoa esimerkiksi suunnittelemattomista ilman virtauksista, suodatuksen puutteista tai ihmisten toiminnoista. Pölynkoostumusanalyysillä pyritään selvittämään, sisältääkö pöly ”vieraita” hiukkasia, ja mitkä ovat niiden todennäköiset lähteet. Kun epäpuhtauksien lähteet saadaan selvitettyä, voidaan muodostaa ohjeet toimenpiteille niiden eliminoimiseksi. Epäpuhtauksien lähteitä voidaan arvioida yleisellä tasolla tai kohdistaa kyseiselle tilalle vertailunäytteiden avulla.

Mysteeripöly

Toisinaan kotonamme tai työpaikallamme havaitaan esimerkiksi poikkeavan väristä tai muutoin erikoisen näköistä pölykertymää. Tällaisten pölyjen koostumus ja lähteet voidaan usein selvittää pölynkoostumusanalyysillä. Useasti tällaisen ”mysteeripölyn” lähde on lähempänä kuin luulimmekaan ja aivan jotain muuta kuin kuvittelimmekaan. Näistä tapauksista on useita tarinoita, joita tulen avaamaan joskus myöhemmissä kirjoituksissa.

Pölynkoostumusanalyysi voi kertoa tuloilman suodatuksesta

Hienojakoinen ulkoilmapöly on tuloilmakanaviston pölynkoostumukselle normaalia, mutta mikäli havaittu ulkoilmapöly on kovin karkeaa, voi se viitata suodatuksen ongelmaan tai tuloilman ohivirtaukseen.

Pölyn levinneisyys

Esimerkiksi saneeraustöissä muodostuvat rakennusmateriaalipölyn tai tulipalojen nokipölyn levinneisyyttä voidaan tutkia pölynkoostumusanalyysillä. Keuhkoihin ja syvälle keuhkorakkuloihin (alveoleihin) pääsevällä pölyllä on tapana levittäytyä erittäin laajalle alueelle, eikä tällainen pöly ei ole ihmissilmällä havaittavaa, joten usein pölykantauman visuaalinen tarkastelu ei ole riittävä. Tällöin tutkimusta on syytä jatkaa mikroskooppitutkimuksella.

”Mikä pöly on normaalia millekin tilalle? Mistä raportissani mainitut hiukkaset voivat olla peräisin?” Mikäli sinulla on vastaavia kysymyksiä, lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected] Mietitään yhdessä ratkaisu ongelmaasi .

 

Petri Aho

Mikronia Oy:n perustaja