Väite 1: Asbestikuidun päässä on väkänen

Ei ole. Jonkin uskomuksen mukaan asbesti tarttuu kiinni ihmisen keuhkorakkulaan (alveoliin) sen vuoksi, että asbestikuidun päässä olisi väkänen. Asbestikuidut ovat taipuisia kuituja, mutta niiden päät ovat suorat (kuva 1). Tämä uskomus saattaa johtua kuvista, jossa erittäin taipuisa, lähes villamainen, krysotiili on taipunut koukkua muistuttavaan muotoon (kuva 2). Asbestin tarttuminen keuhkorakkulaan johtuu sen sopivasta koosta, ja sen vaarallisuus liittyy sen hyviin teknisiin ominaisuuksiin (kuten haponkesto ja mekaaninen kestävyys), jolloin ihmisen elimistö ei kykene keuhkoihin päässeitä asbestikuituja liuottamaan.

Amosiittikuidut ovat suoria

Kuva 1. Kuvassa amosiittikuituja. Polarisaatiomikroskooppikuva.

Krysotiilii saattaa taipua koukkumaiseen muotoon

Kuva 2. Krysotiilikuidut saattavat taipua koukkumaiseen muotoon. Polarisaatiomikroskooppikuva.

Väite 2: Linoleum-matoissa ei ole koskaan asbestia

Saatan saada tämän sanomisesta p**kaa niskaan, sillä tästä on ollut debaattia. Joka tapauksessa väite, että linoleum-matoissa ei ole koskaan asbestia, ei pidä paikkaansa. Itsekin olen joskus ollut siinä uskossa, että eihän niissä asbestia ole, ennen kun sen ensimmäistä kertaa omin silmin näin. Usein asbestipitoisten linomattojen asbestipitoisuus on melko vähäinen, mutta joskus vastaan on tullut myös linomattoja, joissa asbestia on ollut reilummin. Ennakko-odotukset ovat asbestitutkijan sokea kulma. Yllätyksiä tulee aina.

Väite 3: Suomalaisissa laasteissa ja tasoitteissa ei ole tremoliittia

Ok, myönnän, tämä on kompa. Kyllä Suomessa käytetyissä laasteissa ja tasoitteissa tremoliittia voi olla, mutta sitä ei tiettävästi laasteihin ole Suomessa koskaan lisätty. Tarkoitan, että tapauksissa, joissa laasteista löytyy analyysissä muutama tremoliittikuitu, perustuu ns. ”luonnolliseen taustaan”. Tremoliitti viihtyy usein kalkkikiviesiintymissä, minkä vuoksi pieniä määriä tremoliittia voi kulkeutua laastien raaka-aineeksi louhitun kalkkikiven mukana lopputuotteeseen. Välttämättä tällainen tremoliitti ei ole alun perin kuitumaista, vaan usein asbestinäytteissä havaitut tremoliittikuidut ovat normaalista (ei-asbestimuotoisesta) tremoliittikiteestä prosessissa irronneita lohkokappaleita.

Lisätietoa asbestimineraaleista Mikronia Oy:n Tietopankki-osiossa.

Väite 4: Yksikin asbestikuitu voi olla hengenvaarallinen

Ensinnäkin täytyy ottaa huomioon, että en ole asbestisairauksiin erikoistunut lääkäri. Olen työskennellyt asiaan perehtyneiden lääkärien kanssa ja seuraava käsitys on se, mikä minulla on asiasta muodostunut:

Kuten edellinenkin väite, on tämäkin väite tavallaan sekä totta että tarua. Sanonta, että yksikin asbestikuitu voi olla hengenvaarallinen, juontanee juurensa siitä, että asbestialtistumiselle ei ole kyetty määrittelemään terveysperusteisesti turvallista alarajaa. En halua vähätellä asbestin terveysriskejä, mutta tyypillisesti kuitenkin asbestisairauden kehittyminen vaatii toistuvaa ja pitkäaikaista altistumista, eikä kertaluontoisen altistumisen vuoksi kenenkään kannattane yöuniansa menettää.

Väite 5: Asbestianalyysi on 100% luotettava, kun analyysi tehdään elektronimikroskooppisesti ja geologin toimesta

Ei pidä paikkaansa. Toki geologin koulutuksesta on apua mikroskopoinnissa  ja asbestin tunnistamisessa, mutta kyllä luotettavaa analyysityötä voi tehdä muutkin kuin geologit.  Lisäksi mikroskooppiosaaminen ja asbestimineraalien tunnistaminen eivät yksin riitä luotettavan tuloksen saamiseksi, sillä tutkijalla on myös oltava hyvä ymmärrys asbestipitoisista rakennusmateriaaleista. Tämä on asbestitutkijan perehdytyksen kannalta haastavin osa, jonka tärkeyttä ei voi liikaa korostaa.

Elektronimikroskooppi on mielestäni tiettyjen materiaalien suhteen lähes välttämätön, mutta myös valomikroskooppisilla menetelmillä voidaan tehdä luotettavia tunnistuksia. Paljon riippuu näytteen laadusta ja näytemateriaaleista. Usein analyysin onnistuminen on kiinni näytteen huolellisesta esivalmistelusta (preparoinnista) ja loppujen lopuksi mitkään avaruusajan mikroskoopit tai alkuaineanalysaattorit eivät korvaa luotettavan analyysin tärkeintä osatekijää: sitä mitä on mikroskoopin ja työtuolin välissä.

Petri Aho
Geologi (FM)
Diplomigemmologi (D.G.Fin)
Mikronia Oy:n perustaja